Unelmien Potter-matka Lontooseen, osa 2

Joskus unelmansa saa toteutettua pitkänkin ajan kuluttua. Tässä juttusarjassa seuraamme erään unelman toteutumista: Harry Potter -matkaa Lontooseen. Kirjoittaja on 29-vuotias kirjastotäti ja pitkän linjan potteristi, joka vihdoinkin sai toteuttaa unelmansa Lontoon matkasta.

 

Warner Brosin Studioilla

Lauantaina suuntasimme matkan Warner Bros Studioille Harry Potter -kierrokselle. Eustonin asemalta otimme junan Watford Junctioniin, josta kaksikerroksinen Potter-bussi nappasi meidät mukaansa ja vei itse Studiolle. Bussissa ei Oyster Card käy, joten mukaan kannattaa varata 2,50 puntaa käteistä rahaa, jolla saa edestakaisen lipun aseman ja Studion välille. Pidä lippu tallessa paluumatkaa varten! Jos muuten ei tule Lontoossa bussia käyttäneeksi niin tässä kohtaa on myös hyvä sauma kokea matkapahoinvointia lietsova kyyti kaksikerroksisen bussin ylemmässä kerroksessa. Onneksi matka on suht lyhyt. Kolmatta kerrosta bussissa ei ollut.

Tässä kohtaa haluan hehkuttaa uskomatonta tuuriamme sään suhteen. Kevät oli Lontoossa useita viikkoja Suomea edellä ja vierailumme sattui vuoden lämpimimmälle viikonlopulle. Tuuleton ja sateeton Lontoo kylpi parhaimmillaan +24 asteen lämmössä - huhtikuussa! Pilviä emme nähneet kuin vasta lähtöpäivänä, jolloin lämpötila tipahti +14 asteeseen. Takki ja lakki olivat aivan turhat matkavarusteet, mutta meillä taisi käydä ensikertalaisen tuuri.

Jännittäessäni näytelmää, en ollut oikein osannut etukäteen ajatella, mitä kaikkea Warner Bros Studiot itse asiassa kätkisi sisäänsä. Esillä olevien lavasteiden suuruus ja paljous löi minut taas ällikällä. Jo Studion aula valtavine canvas-tauluineen rakkaimmista elokuvahahmoista nosti liikutuksesta kertovan palan kurkkuun.

Ennen kuin oma kierrosaika koittaa, voi aikaansa hyvin käyttää jättimäisessä Potter-tavaraa myyvässä myymälässä. Tässä kohtaa pätee sama hinta-varoitus, kuin juna-aseman myymälän kanssa. Valikoima on kuitenkin massiivinen, vaikka tuotteet ovatkin harmittavan kalliita. Miten olisi rasiallinen Bertie Bottin joka-maun-rakeita hintaan 9 puntaa? Tai saman hintainen suklaasammakko? Onneksi suurin osa valikoimasta on erittäin hyvälaatuista fanitavaraa ja vähemmän kiinanihmeitä.

Kierros itsessään on häkellyttävän pitkä ja täynnä toinen toistaan upeampia yllätyksiä. Esillä on kokonaisia, valtavia lavasteita elokuvista, paljon pientä sälää, jota et ole koskaan leffoissa hoksannut ja lukemattomia pukuja ja asusteita. Kaikkea saa luvan kanssa kuvata ja kierroksella viettää aikaa niin paljon kuin sielu sietää. Luultavasti jalkaparkojen laulama hoosianna-aaria alkaa jossakin vaiheessa käydä painostavaksi ja silloin on mukava istahtaa keskellä kierrosta olevaan ruokalaan syömään ja juomaan… kermakaljaa! Olimme osanneet varautua 6,50 punnan maksavaan kermakaljaan ja pikkutuopit olisimme ostaneet joka tapauksessa, maksoi mitä maksoi! Kermakaljassakin muuten säästää puolet, jos sen ostaa kertakäyttömukiin. Kalliimmasta versiosta saa kermakaljatuopin kotiin vietäväksi. Kermakalja itsessään on sanalla sanoen herkullista. Pitäisikin etsiä jostain resepti, jotta sitä voisi tehdä kotona itse…

 

Kierroksen sisältöä en tahdo liikaa paljastaa, jotta tulevatkin vierailijat kokisivat saman hämmästyksen. Missään nimessä retkeä ei kuitenkaan kannata jättää välistä, jos vain Potter-elokuvilla on edes pieni lämmin kohta sydämessäsi.


Teksti ja kuvat: Tanja Kilpeläinen

 

You have no rights to post comments

Olet tässä: Home Puuhaa Matkailu Unelmien Potter-matka Lontooseen, osa 2