Velhorockin pauloissa

Yleisö laulaa täysillä mukana kun seuraavan yhtyeen hittibiisien ensisäkeet lauletaan ilmoille. Parin metrin päässä eturivin faneista seisovat artistit selvästi nauttivat olostaan esiintymislavalla. Tupakravaatteja, viittoja, paitoja, joka puolelta näkee mikä joukko tänne on kokoontunut. Yleisössä vallitsee tietynlainen yhteishenki. Kaikki ovat Potter-faneja, nämä jutut mistä lauletaan ovat meidän juttu, ne kertovat siitä meille sydäntä lähellä olevasta kirjasta, rakkaista tutuista henkilöistä. Yleisö kirkuu lisää ja sitähän me tulemme saamaan kun seuraava bändi astelee lavalle...
 
Luihuinen valmiina konserttiinAmerikanmatkalla löysin eräästä pienestä atlantalaisesta kirjakaupasta pienen mainoslapun. Mainos sinällään oli pieni ja melko huomaamaton, mutta sen sanoma merkitsi paljon. Siinä kerrottiin Roflcoptourin, viiden velhorokkia soittavan yhtyeen konsertin olevan Atlantassa samaan aikaan kuin minä olin siellä. Kaiken lisäksi konsertti oli ilmainen. Siitä sitten alkoi hirveä valmistelu, sain kyhättyä kokoon kohtalaisen hyvän asun (juuri ostamani luihuistupamerkin ohella). Tapahtumapaikka oli vaihdettu kirjaston esiintymissalin kuumuudesta johtuen viereisen kirkon nuorisotilaan, joten ehdin vielä napata taikasauvan maasta ennen kuin menin amerikkalaisten Potter-fanien joukkoon ovien avautumista odottamaan.
 
Ennen konsertin alkamista katselin myyntipöytää, mutta jostain syystä sieltä ei tarttunut matkaan minkään bändin levyä, paitaa tai muuta tavaraa. Tutkin siskoni kanssa sivusilmällä amerikkalaisia Potter-faneja ja otimme kuvia. Vielä pari minuuttia ennen kuin ensimmäinen bändi aloittaisi soittamisen, piirsin itselleni vielä asianmukaisesti pimeänpiirron vasempaan käsivarteen ennen kun tungimme eturiviin.
 

Tapahtumassa esiintyivät:

* The Parselmouths (Kristina, Eia) * Justin Flinch-Flechley (JFF, Eia)
* The Moaning Myrtles (Lauren ja Ninan tuuraajana Matt)
* The Whomping Willows (Matt)
* ALL CAPS (Kristina, Luke)

Konsertin aloitti Parselmouths, joka erittäin hyvin sai yleisön mukaan velhomaiseen tunnelmaan. Tätä seurasivat Justin Flinch-Flechley, Moaning Myrtles, Whomping Willows ja ALL CAPS. Yllättävintä keikassa oli, että moni bändien artisti soitti useammassa kuin yhdessä näistä bändeistä. Musiikki oli ihanaa, vaikka bändin kokoonpanoon jokaisessa bändissä kuului yksi tai kaksi laulajaa ja kitara. Muutamassa bändissä joku laulaja soitti ukuleleä. Myöskään musiikkityyli ei ollut ihan sitä, mitä normaalisti tulee kuunneltua, mutta tällä kertaa tuli huomattua että mikä tahansa Potteriin liittyvä käy kuunneltavaksi.
 
Musiikkityyli kaikilla bändeillä oli melko samanlainen, paitsi ALL CAPSilla, jonka keikkaohjelmistossa oli ainoastaan cover-musiikkia. Amerikkalaiset Potter-fanit eivät juurikaan suomalaisista eronneet muuten kuin että he olivat ilmeisesti hieman vähemmän panostaneet pukeutumiseen. Taisin olla yksi niistä kolmesta joilla oli tarkoin suunniteltu asukokonaisuus päällä. Tosin hirveä helle saattoi jollain asteella vaikuttaa siihen, että ihmisten viitat jäivät kotiin. Konsertti tuntui loppuneen aivan liian pian. Nimikirjoitukset kaikilta artisteilta ehdin jonottaa, mutta enempää juttelemaan en ehtinyt. No, ensikerralla sitten.
 
Video:
 
Kuvia: 
   
Klikkaa kuvat isommaksi.
 
Kuvissa: Barella, Sysiäinen, viattomia amerikkalaisia Potter-faneja ja velhorock-artisteja

You have no rights to post comments

Olet tässä: Home Ajatuseula Velhorockin pauloissa