Päivä EA:n studioilla 26.4.2007, osa 3

Electronic Arts Harry Potter -fanit sai kutsun Electronic Arts -pelifirman studioille Englantiin ja sivustoa sinne lähti edustamaan JFA. Raportti Feeniksin kilta -peliin liittyvästä fanitapahtumasta julkaistaan kolmessa osassa.

 

Osa 1: Päivä Guildfordissa
Osa 2: Pelintekijät esittelyssä
Osa 3: Esikatsaus peliin

Esikatsaus peliin

Puolentoista tunnin pelisession aikana pääsimme lähinnä tutustumaan peliin ja sen toimintoihin. Itse arvostelu pelistä on tulossa kesällä, lähempänä pelin ilmestymistä.

Rohkelikko-ryhmämme aloitti pelitestauksen pelisuunnittelja Chris Robertsin kanssa Xbox 360 -nurkkauksesta. Peliolosuhteet olivat ihanteelliset: mukava tuoli ja iso näyttö, jolta seurata pelin kulkua.

 

KATSO VIDEO

Esittelyvideo, osa 3
Kesto 2:16

Screenshot

Katso video!

Pelikokeilumme alkoi elokuvista tutulta Tylypahkan pihalta. Näkymä oli heti täysin erilainen kuin aikaisemmissa peleissä on totuttu näkemään. Pelin värimaailma on realistisempi, eri-ikäisiä oppilaita liikkuu ympäristössä paljon ja upea musiikki taustalla tuo peliin elokuvamaisen tunnelman.

Taikasauvaakaan ei tarvitse nyt pitää koko ajan esillä, vaan sen voi halutessaan piilottaa taskuun ja ottaa esiin tarvittaessa. Sauvalla voi myös ajankuluksi pelotella ja uhkailla esimerkiksi ekaluokkalaisia, jolloin nämä pakenevat paikalta. Kannattaa tosin olla varovainen luihuisten suhtene, sillä taikasauvan osoittelusta saattaa syntyä kaksintaistelu.

Discovery pointsit ovat korvanneet edellisissä peleissä kerätyt joka maun rakeet. Taikomalla loitsuja ja suorittamalla tehtäviä pelaaja kartuttaa pistesaldoaan. Melkeinpä jokainen esine Tylypahkassa ja sen ympäristössä on nyt taiottavissa - eikä taikomiseen kyllästy, sillä esimerkiksi jokaisella haarniskalla ja patsaalla on omat persoonallisuutensa. Mitä enemmän pisteitä pelaaja kerryttää, sitä voimakkaammaksi hänen taikavoimansa kehittyvät.

Kuten aiemmin mainitsinkin raportin ensimmäisessä osassa, on koko Tylypahkan ympäristö täysin yhteinäinen alue, minkä johdosta pelaajan ei tarvitse katsella latausruutuja siirtymällä esimerkiksi Tylypahkan pihalta sisälle linnaan. Siirryttäessä Pikku Whingingiltä Kalmanhanaukiolle ja sieltä Tylypahkaan näytetään lyhyet videopätkät.

Peliruutukin on nyt täysin tyhjä kaikista energiapalkeista ja kerätyistä pisteistä. Ainoastaan peliä tallentaessa ruudun oikeaan yläkulmaan ilmestyy ennustuspallo.

Koska pelattava ympäristö on valtavan suuri ja Tylypahka on hyvin sokkeloinen, on apuna loistava Kelmien kartta. Kartta on hyvin monipuolinen: pelaaja voi etsiä sen avulla haluaman henkilön tai paikan. Valittuaan haluamansa kohteen, pelaajan täytyy vain seurata pieniä jalanjälkiä (samanlaiset kuin Azkabanin vanki -elokuvan lopputeksteissä), jotka johtavat pelaajan määränpäähänsä.

 

 

PARI PLAYSTATION 3 -KUVAA
Xbox 360 -konsolilla pelailun jälkeen siirryimme Nintendo Wiin pariin, joka olikin minulle täysin uusi tuttavuus. Langattoman kapulamaisen peliohjaimen hallinta oli aluksi hieman hankalaa, ja tietenkin jouduin välittömästi kaksintaistelemaan Crabbea ja Goylea vastaan. Mutta pakkohan se oli, sillä muuten luihuispojat olisivat kaiketi vieneet puuskupuh Susan Bonesin suklaasammakot. Muutaman loitsun jälkeen ohjain tuntui jo helpolta ja Dracon suojatit pakenivat paikalta huomattuaan sauvankäsittelytaitoni. Pelaamani Harry pyysi taistelun päätyttyä Susania liittymään Albuksen kaartiin ja näin ollen oli taas yksi pieni tehtävä suoritettu.

Oppilaiden värvääminen Albuksen kaartiin onkin yksi pelin merkittävimmistä tehtävistä. Pelissä on mukana yhteensä reilut 60 erilaista tehtävää, jotka pelaaja saa suoritettavakseen niin oppilailta, opettajilta ja kummituksiltakin. Esimerkiksi yhdessä tapauksessa innokas paparazzinalku Colin Creevey on joutunut kiusaajien kohteeksi ja hänen kameransa on piilotettu korkealle Tylypahkan ulkoseinämän korokkeelle. Pelaajan on siis löydettävä keino kiivetä korkeuksiin ja hakea Colinin kamera takaisin. Palkintona tietenkin Discovery-pisteitä.

Muita tehtäviä ovat mm. Fredin ja Georgen auttaminen ilotulitteiden piilottamisessa, thestralien ruokinta ja Cho Changin auttaminen suklaarasian lähettämisessä.

Kolmesta testatusta pelikonsolista pelattavuutensa puolesta suosikkini oli PlayStation 3, jossa yhdistyi Xbox 360:n näppärä peliohjain ja Nintendo Wiin ohjaimen langattomuus ja liiketunnistusominaisuus. Loitsujen loitsiminen on vaivattoman helppoa, sillä PS3-ohjaimen kanssa ei tarvitse kuin käännellä ohjainta haluttuun suuntaan - näppäimiä ei tarvitse painaa. Esimerkiksi tulejo-loitsun voi tehdä kääntämällä ohjainta nopeasti kaksi kertaa taaksepäin (pelaajaa kohti). Jos taas haluaa taikoa esineen itsestään pois päin, kääntää ohjainta nopeasti kaksi kertaa eteenpäin.

Kaksintaisteluista saattaa tulla yhtä sekasotkua, sillä jokaiselle loitsulle on omat liikkeensä. Mutta päämäärättömästi ja sattumanvaraisesti ohjainta heiluttaessa voi hyvinkin päästä pitkälle... Pelisuunnittelija Chris Roberts kehui taitojani Dracoa ja hänen joukkojansa vastaan taistellessa. En tietenkään kertonut, että minulla ei ollut hajuakaan, mitä tein.

Puolitoista tuntia kului pelatessa todella nopeasti. Näettävää ja koettavaa olisi rittänyt ties kuinka pitkäksi aikaa. Taiteellisen johtajan Kelvin Tuiten mukaan pelin voi pelata läpi kahdeksassatoista tunnissa, jos tietää mitä tekee. Normaalilta pelaajalta peliin saattaa upota siis jopa useita kymmeniä tunteja.

Kokonainen arvostelu kesäkuun 28. päivä ilmestyvästä pelistä on luvassa kesäkuun alkupuoliskolla.


Teksti: JFA
Kuvat: Electronic Arts

You have no rights to post comments

Olet tässä: Home Artikkelit Pelien pyörteissä Päivä EA:n studioilla 26.4.2007, osa 3