Molly Weasleyn joulusukat (ja vähän muidenkin)

"Äiti, minulla on tylsää. Keksi jotain tekemistä...", Ginny vinkui.
Molly katsahti tytärtään, mutta hänen kätensä jatkoivat silti ahkerasti neulomista. Puikkojen kilinä sulautui Weasleyn perheen keittiön muihin ääniin, kellon rytmiseen tikitykseen, teepannun porinaan, pihalta kuuluvaan kanojen kaakatukseen, verhoissa piileskelevien hutsujen käkätykseen.
"Äiti, mitä sinä teet?", Ginny jatkoi, kun Molly ei vastannut.
"Neulon joulusukkia, kultaseni", Molly vastasi. "Haluatko auttaa minua?"
"En minä osaa... en minä jaksa...", Ginny mutisi pitkästyneen oloisena.
"Minä voin auttaa zinua, anoppi, jos Ginny ei ozaa", kuului samassa ovelta Fleurin ääni, ja henkeäsalpaavan kaunis noita purjehti huoneeseen.
Molly ja Ginny katsoivat tulokasta hieman ärsyyntyneen oloisina, mutta kumpikin hymyili silti.
"Osaatko SINÄ neuloa?", Ginny kysyi.
"Tietyzti. Aion neuloa Billille upean jouluzukan", Fleur hyrisi.
Molly ojensi sanaakaan sanomatta Fleurille ohuet, metalliset puikot ja viittoi ison korin suuntaan, joka pursuili lankakeriä. Fleur nappasi korista ison kerän mustaa lankaa ja alkoi näppärästi luoda silmukoita puikoille. Ginny katseli touhua hetken, hieman myrtyneen näköisenä, ja nappasi sitten Mollyn ompelurasiasta itselleen puikot ja korista kerän tummanpunaista lankaa. Hieman kömpelösti hänkin alkoi luoda silmukoita.
"Ozaatko sinä edes neuloa zukkaa?", Fleur kysyi, Ginnyn puuhastelua katsellen.
"Tietysti! En ole ikinä tehnyt sitä, mutta ei kai se voi olla vaikeaa, jos sinäkin osaat", Ginny mutisi.
Puikkojen kilinä peitti alleen muut keittiön äänet, kun naiset hetken aikaa keskittyivät neulomiseen. Molly neuloi puikot melkein sauhuten, onnellinen ilme kasvoillaan. Hänestä näki että neulominen oli mieleistä puuhaa. Fleurkin näytti iloisemmalta ja vähemmän nyrpeältä kuin yleensä, kun lähes hellä ilme kasvoillaan tikutteli sukkaa rakkaimmalleen. Ginny sen sijaan huokaili ja näytti tuskastuneelta, pudotteli silmukoita ja joutui välillä purkamaankin osan neuleestaan... mutta periksi hän ei antanut. Puoli tuntia taisteltuaan hän kuitenkin myönsi itselleen tarvitsevansa apua.
"Äiti, tämä ei nyt vaan toimi. Minun sukkani näyttää ihan puhpalluran pesältä, eikä sukalta", Ginny huokaisi.
Molly otti Ginnyn kutimen käteensä ja tarkasteli sitä hetken, poimi pari omille teilleen karannutta silmukkaa ja korjasi muutaman pikkuvirheen.
"Ihan hyvä tästä tulee, kultaseni. Neulo nyt ensin kuusi kerrosta joustinneuletta... muistathan, yksi oikein, yksi nurin... ja sitten jatkat 20 kerrosta sileää", Molly neuvoi.
Ginny huokasi ja otti neuletyönsä takaisin.
"Minä kun luulin että neulomiseen liittyy jotain taikoja, mutta tämä onkin kovaa työtä", hän huokasi.
Molly hymyile tyttärelleen.
"Voisimme tietenkin tehdä taikoja, mutta käsin neulottuun vaatteeseen sisältyy aina suurin mahdollisista taioista... rakkaus ja välittäminen", hän sanoi.
"Kun Bill saa minun tekemän joulusukat, hän tietää että rakastan häntä enemmän kuin kukaan muu!", Fleur sanoi.
Mollyn katse synkkeni hetkeksi, mutta pian hän taas oli uppoutunut monimutkaiseen kirjoneulesukkaan. Puikkojen kilinä täytti taas keittiön.
Jonkin ajan kuluttua Ginny alkoi taas huokailla.
"Äiti... miten ihmeessä kantapää tehdään?", hän kysyi, otsaansa rypistäen
"Se ei ole vaikeaa. Tehdään tiimalasikantapää", Molly hymyili ja tuli Ginnyn viereen istumaan ja tarttui Ginnyn työhön
"Katsopas, me käytämme nyt ensimmäistä ja neljättä puikkoa, niistä syntyy kantapää. Kierros vaihtuu siis keskellä kantapäätä. Ymmärrätkö?", Molly kysyi.
Ginny nyökkäsi.
"No niin, tiimalasikantapää tehdään lyhennetyillä kierroksilla. Ensiksi neulomme ensimmäisen puikon loppuun asti. Sitten käännämme sukan, niin että katselemme sitä nyt väärältä puolelta. Sitten nostat ensimmäisen silmukan neulomatta ja vedät sen oikein tiukalle, katsopas", Molly selitti.
"Nyt se näyttää ihan siltä kuin siinä olisi kaksi silmukkaa", Ginny ihmetteli.
Molly nyökkäsi.
"Niin näyttää, mutta se on silti vain yksi silmukka. Älä välitä vaikka se näyttää vähän hassulta. Neulo nyt ensimmäisen ja neljännen puikon silmukat ihan normaalisti loppuun asti."
Ginny neuloi hetken kieli keskellä suuta.
"Mitä minä nyt teen?", hän kysyi.
"Nyt sinä käännät taas sukan toisin päin. Nosta ensimmäinen silmukka nurin, vaikka oletkin oikealla puolella... Ja sitten neulot taas neljännen ja ensimmäisen puikon silmukat, mutta älä neulo sitä hassua silmukkaa jonka nostit edelliselle kierroksella."
Ginny näytti nyt entistäkin hämmentyneemmältä, mutta hän neuloi kiltisti kierroksen loppuun asti. 
"Ja nyt?"
"Nyt jatkat tuolla samalla lailla, nostat aina ensimmäisen neulotun silmukan ja neulot loput silmukat, mutta et niitä hassunnäköisiä nostettuja silmukoita. Hassujen silmukoitten määrä kasvaa koko ajan, ja tavallistin silmukoiden määrä vähenee.", Molly neuvoi.
"Tuozta tulee ihan hazzu kantapää", Fleur sanoi. "Minä neulon zukkaan ranzkalaizen kantapään."
Molly hymyili Fleurille.
"Ihan miten haluat, kultaseni, Bill varmaan pitää sukistasi oli kantapää millainen tahansa. Mutta näin pieneen joulusukkaan tiimalasikantapää on kätevä", hän sanoi.
Fleur näytti miettivän hetken.
"Minäkin opettelen tuon kantapään", hän päätti.
"Se on mukava kuulla, kultaseni. Tytöt, jatkakaa kavennuksia kunnes teillä on jäljellä enää neljä tavallista silmukkaa, kaksi kummallakin puikolla. Nyt teidän pitäisi olla sukan oikealla puolella, eikö niin?"
Ginny ja Fleur nyökkäsivät.
"Nyt neulotte yhden kerroksen koko sukan ympäri. Ottakaa siis mukaan myös toisen ja kolmannen puikon. Lopettakaa sitten neulominen ensimmäisen puikon keskelle."
"Tämä kantapää on erittäin outo", Fleur valitti.
"Neulo vaan, kyllä siitä hyvä tulee", Molly vakuutti.

"Äiti, minun kantapääni on ihan pyramidin muotoinen. Ei tästä tule mitään", Ginny valittin.
"Niin sen pitääkin olla, hyvin tehty", Molly lohdutti.
"Minä en ymmärrä mitään", Fleur valitti.
"Tässä on niin paljon puikkoja että tulen kohta hulluksi tai tökkään itseäni vahingossa silmään", Ginny komppasi.
Kerrankin molemmat olivat samaa mieltä.
"Älkää nyt antako periksi tässä vaiheessa", Molly kannusti. "Nyt aletaan tehdä lisäyksiä kantapäähän. Neulokaa ensimmäiseltä puikolta ne kaksi tavallista silmukkaa, ja sitten käännätte taas työn nurja puoli esiin."
Tytöt tottelivat kiltisti, vaikka oli selvää että he eivät oikein ymmärtäneet mistä oli kysymys.
"Oloni on kuin jästillä Tylypahkassa", Ginny mutisi samalla kun tiiraili puikkoja kuin ne olisivat olleet pikkuruisia basiliskeja.
"Älä höpsi. Nyt nostatte sen ensimmäisen normaalin silmukan ja vedätte sen tiukasti. Sitten neulotte ne kolme tavallista silmukkaa ja käännätte sukan taas. Ja sitten nostatte ensimmäisen silmukan... ja neulotte ne kaksi jäljellä olevaa tavallista silmukkaa, sen hassun nostetun silmukan, ja vielä yhden silmukan. Helppoa, eikös?"
Ginny ja Fleur pyörittelivät silmiään, mutta neuloivat. Molly katsoi tyttöä hyväksyvästi.
"Olette oikein ahkeria ja näppäräsormisia, hyvä. Nyt neulotte sillä lailla, että aina nostatte sen ensimmäisen silmukan, sitten neulotte kaikki tavalliset silmukat siitä keskeltä, plus edellisellä kerroksella nostetun hassun silmukan, ja vielä yhden silmukan sen jälkeen. Tällä tavalla keskellä oleva, neulottava silmukkamäärä kasvaa koko ajan, ja reunoilla odottavat silmukat vähenevät. Jatkakaa kunnes olette saaneet kaikki silmukat mukaan... Ja sen jälkeen kantapää on valmis!"
Tytöt jatkoivat neulomista kieli keskellä suuta, ja Molly palasi oman sukkansa pariin. Siitä oli tulossa aika hauska, mustaa ja sateenkaarenväristä lankaa.
"Äiti, kenelle tuo sukka on?"
"Tämä on Charlielle. Ajattelin että nämä värit muistuttaisivat häntä lohikäärmeen suomuista... hänellä on aina niin ikävä lohikäärmeitä, kun hän on poissa niiden luota", Molly sanoi.
"Minun Billini pitää hillityiztä väreiztä", Fleur sanoi nenää nyrpistellen.
Molly  vain hymyili vastaukseksi ja auttoi Fleuria poimimaan pari pudonnutta silmukkaa.
"Minun kantapääni on valmis!" Ginny hehkutti.
"Hienoa. Sitten neulot 12 kerrosta suoraan. Siitä syntyy sukan jalkaosa. Ja sen jälkeen alat kaventaa; ensimmäisen ja kolmannen puikon lopussa neulot kaksi silmukkaa yhteen. Toisen ja neljännen puikon alussa nostat yhden silmukan neulomatta, neulot seuraavan silmukan ja sitten nostat ensimmäisen silmukan toisen yli", Molly neuloi.
"Höh, miksi pitää kaventaa kahdella tavalla?", Ginny ihmetteli.
"Siitä syntyy kaunis sivusauma, kultaseni", Molly selitti.
"Minun zukiztani tulee upeat, magnifique!", Fleur hehkutti.
"Kyllä, kultaseni. Sitten kun sinulla on jäljellä kahdeksan silmukkaa, katkaise lanka ja vedä se kaikkien silmukoiden lävitse. Ja sitten päättelet langanpätkät ja solmit sukan varteen pienen lenksun...ja sukka on valmis!"
Ginny ja Fleur tikuttivat jonkin aikaa (samalla Molly ehti neuloa toisenkin sukan, tällä kertaa iloisen oranssin huispaussukan). Lopulta Ginny piteli valmista Rohkelikkosukkaa käsissään, samalla kun Fleur esitteli tyylikkään mustaa sukkaa.
"Se onnistui! Minä neuloin sukan! Minä osasin!", Ginny hehkutti.
"Bill rakaztaa varmasti minun zukkaani, ze on kaikizta kaunein!", Fleur hihkui.
"Hyvää työtä, tytöt!"
Molly otti kourallisen pikkusukkia käteensä ja asteli suuren takan luokse. Hän alkoi ripustaa sukkia takan reunukselle, samalla hyräillen joululauluja.
"... on viitan alla lämmin kun lunta tuiskuttaa, luudalla nyt kiidämme kun valkoinen on maa..."
Ginny ja Fleur katselivat Mollyn puuhastelua. Keittiössä oli mukavan lämmin ja kodikas tunnelma. Sitten Ginny huomasi jotain.
"Tuota, äiti..."
"Niin, kultaseni?"
"Nuo sukat ovat niin pieniä. Miten ihmeessä niihin mahtuu mitään?"
Molly näytti hetken hämmentyneeltä.
"Mutta, kultaseni, näissä sukissahan on taika. Niihin mahtuu vaikka mitä. Katso vaikka", hän sanoi, kaivoi esiliinansa taskusta pussillisen Drooblen purukumia, laatikollisen Bertie Bottin jokamaunrakeita, jäähiiriä ja muuta hyvää. Molly sujautti herkut Charlien sukkaan... ja todentotta, ne katosivat sukkaan, joka edelleen näytti yhtä littanalta ja tyhjältä kuin ennenkin.
"Mutta... sinähän sanoit että sukkien neulomisessa ei käytetä taikuutta!" Ginny huudahti, ja  Fleur nyökkäili vieressä.
"Niin, zinä zanoit että zukkien neulominen on kovaa työtä! Ja niin ze onkin!"
Molly hymyili salaperäisesti.
"Lapsikullat, ei sukkien neulomisessa ole mitään taikuttaa... mutta enhän minä sentään ihan jästien keinoja käytä. Ettekö ollenkaan huomanneet taikuutta?""
Molly ja Fleur katsoivat toisiaan. Miten niin taikuutta? Sitten molemmat keksivät samanaikaisestil
"Tietysti! Lumotut sukkapuikoit!" :D 
***


Jästiohje joulusukkaan


Tarvikkeet:
Sukkapuikot 2,5 mm
Ohuita villalankoja, esim. Nalle, Sisu, Sisu Glitter, Florica... Melkein mikä tahansa ohut lanka käy, kunhan sukkaan käytettävät langat ovat kaikki saman paksuisia.
Parsinneula

Luo sukkapuikoille 24 silmukkaa. Jaa silmukat neljälle puikolle (6 kpl jokaiselle) ja neulo 6 kerrosta 1o1n-joustinneuletta. Kerroksen vaihtumiskohta tulee takasauman kohdalle. Jatka sitten sileällä neuleella ja neulo sitä 18 kerrosta. Sukassa on nyt 24 kerrosta. Neulo sitten tiimalasikantapää tai muu haluamasi kantapää. Kantapään jälkeen, neulo vielä 12 kerrosta sileää. Aloita sitten kavennukset; tee jokaisella kerroksella 1. ja 3.puikon lopussa kavennus neulomalla kaksi oikein yhteen ja 2. ja 4. puikon alussa ylivetokavennus. Kun jokaisella puikolla on jäljellä 2 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Kiristä ja päättele kaikki langanpäät. Ota sitten noin 10-12 cm pitkä langanpätkä ja kiinnitä se ripustuslenkiksi sukan yläreunaan. Ripusta sukka kuuseen tai takanreunukselle. Täytä halutessasi jollakin pienellä ja jouluisella.
Ginnyn rohkelikkosukka:
Neulo raidat seuraavalla tavalla: 9 krs punaisella - 2 keltaisella - 3 punaisella - 2 keltaisella - neulo punaisella kunnes olet neulonut 3 krs sukan jalkaosaa - 2 keltaisella - 3 punaisella - 2 keltaisella - jatka punaisella sukan loppuun asti.
Percyn pörhelösukka:
Käytä raitoihin hieman pörröistä lankaa, jos haluat pörrösukat. Neulo raidat seuraavalla tavalla: 6 krs ruskealla - 3 keltaisella - 3 ruskella - 3 keltaisella - 3 ruskealla - 3 keltaisella - jatka ruskealla sukan loppuun.
Ronin huispaussukka:
Neulo koko sukka oranssilla, kirjaile lopuksi mustalla kaksi C-kirjainta sukan sivuun, tai jos pidät enemmän Chudley Cannonsin suomalaisesta nimestä (Kadlein kanuunat), voit kirjoa sukkaan kaksi K-kirjainta.
Fleurin glittersukka:
Käytä sukkaan glitterlankaa (esim. Sisu Glitter) tai neulo villalangan mukana ohuenohutta hopealankaa. Neulo koko sukka glitterlangalla. Kirjaile sen jälkeen kukka valkoisella.

Mollyn raitasukka:
Valitse Mollyn sukkaan eläväpintaista lankaa, jos neulekorissassi sattuu sellaista olemaan. Sukkaan on käytetty vihreää Nalle Coloria, ikivanhaa luonnonvaaleaa tweedpintaista lankaa sekä Kool Aid -mehujuomajauheella värjättyä aprikoosinpunaista lankaa.
Neulo raidat seuraavalla tavalla: 6 krs aprikoosilla - 1 krs vihreällä - 1 krs vaalealla - 1 krs aprikoosilla... Jatka raitoja aina 1 krs/väri, kunnes olen neulonut yhteensä 24 krs ja viimeinen väri on aprikoosi. Neulo sitten kantapää vihreällä. Kantapään jälkeen jatka samalla lailla raidoittaen vielä 12 krs, kunnes viimeinen kerros on vihreällä. Katkaise sitten vihreä ja aprikoosinvärinen lanka ja neulo sukan kärki vaalealla.

Fredin ja Georgen kirjainsukat:
Aloita Fredin sukka vaalealla langalla ja neulo 6 krs. Vaihda sitten vihreään ja neulo varsi loppuun. Tee kantapää vaalealla. HUOM! Jos teet tiimalasikantapään, jätä väliin kantapään kerros X ja siirry suoraan lisäyksiin. Neulo jalkaosa vihreällä, 12 krs,vaihda sitten taas vaaleaan lankaan ja neulo kavennukset. Päättele kaikki langanpäät ja kirjo sitten sukkaan silmukoita jäljentäen F-kirjain.
Georgen sukkaan käännä värit päinvastoin ja kirjo varteen G-kirjain.

Arthurin kirjoneulesukka:
Arthurin sukassa on sekä raitaa että kirjoneuletta. Neulo sukka seuraavalla tavalla: 6 krs harmaalla - 2 krs punaisella - 2 krs harmaalla - 2 krs punaisella - 2 krs harmaalla. Aloita sitten kaavion 1 mukainen kirjoneule ja neulo sitä 9 krs. Neulo 1 krs harmaalla, vaihda sitten punaiseen ja aloita kantapää. Kantapään jälkeen neulo vielä 2 krs punaisella, sitten 1 krs harmaalla ja aloita sen jälkeen kaavion 2 mukainen kirjoneule (6 krs). Neulo tämän jälkeen 1 krs harmaalla - 1 mustalla - 1 harmaalla. Vaihda sen jälkeen punaiseen ja neulo sukan loppuun asti.

Kaavio 1:

Kaavio 2:

Charlien lohikäärmesuomusukka:
Charlien sukkaan käytetään mustaa, yksiväristä lankaa, sekä mahdollisimman värikästä pätkävärjättyä lankaa. Jos neulekorissasi ei ole sateenkaarenväristä lankaa, kokeile vaikka vihreän- tai sinisenkirjavaa lankaa. Lohikäärmeitä on vaikka minkänvärisiä!
Neulo Charilien sukka näin: neulo 7 krs värikkäällä ja aloita sitten raidat: 1 krs mustalla - 2 krs värikkäällä - 1 krs mustalla - 2 krs värikkäällä... Jatka raidoitusta tälla tavalla kantapäähän saakka. Neulo kantapää värikkäällä langalla. Jatka sitten raidoitusta sukan loppuun asti.

 

 


Luukun loihti Lupin.