Harry Potter -fanien joulukalenteri 2014

Luukku 24 - Tylypahkan perustajien joulu

Yli tuhat vuotta sitten kun
oli vasta ommeltu mut,
eli neljä velhoa kuuluisaa,
jotka yhä ovat tunnetut:
Rohkelikko urhea nummen mies,
ah, Korpinkynsi rotkosta,
sulo Puuskupuh jokilaaksosta,
suolta Luihuinen tuo ovela.
Oli heillä haave, unelma,
hurja aikomuskin kai:
he kouluttaisivat taikojia
- niin Tylypahka alun sai.
Nuo mahtivelhot jokainen
tuvan omanlaisensa loi,
sillä täysin eri hyveitä
kukin kasvateilleen soi.

---

Sillä Rohkelikko ja Luihuinen
olivat ystävät parhaat
ja Korpinkynsi ja Puuskupuh
niin ikään toisilleen armaat.

Suuri sali oli hiljentynyt juhlien jäljiltä; likaiset astiat olivat kadonneet pitkiltä pöydiltä, kynttilät olivat palaneet niin lyhyiksi että liekki ei ollut voinut enää palaa. Oppilaat olivat väsyneinä ja kylläisinä menneet omiin tupiinsa nukkumaan. Salin keskellä oli yksi joulukuusi, niin korkea että tuntui kuin sen latva olisi voinut koskettaa yötaivaalta näyttävää kattoa. Sen oksilla leijui kynttilöitä, joiden liekit oli lumottu erivärisiksi; oli punaista, keltaista, sinistä ja vihertävää liekkiä. Lisäksi kuusen vihreillä oksilla nukkui jääkeijuja, joiden ohuista siivistä valo heijastui kauniisti.

Kuusen viereen oli levitetty lampaantaljoja ja näillä taljoilla makasi nainen selällään, katsellen lumottua kattoa ja nauttien joulukuusen tuoksusta. Pitkät viljanvaaleat hiukset oli sidottu paksulle letille ja hän piti talviviittaa peittonaan. Lämmin hämärä peitti salin.

"Helga, mitä sinä teet?" kuului naisääni ja tätä seurasi askeleet ja mekon kankaan kahina lattiaa vasten. Helga Puuskupuh katsahti toista naista ja hymyili ystävällisesti; "Olen joka joulu nukkunut yöni kuusen alla ja niin aion tehdä taas, vaikka olisinkin taikakoulun perustaja." Helga nauroi ja kiemurteli vähän sivummalle lampaantaljalla, jotta Rowena Korpinkynsi mahtuisi istumaan viereen. Rowena asetteli helmojaan paremmin ja nojautui sitten käsiensä varaan. "Yöllä tulee satamaan lunta", Rowena totesi katseltuaan hetken pilviharsoja katon rajassa. Sitten hän ojensi kätensä ja otti diadeemin tummilta hiuksiltaan ja laski sen lattialle vierellään. "Luuletko, että he pitivät joulujuhlasta?"

"Oppilaatko? Varmasti! Luulen, että monikaan ei olisi syönyt kotonaan näin hyvin..." Helga rypisti otsaansa kun häiritsevä ajatus tuli mieleen. Rowenan käsi kosketti toisen hiuksia: "Helga, sinä et voi auttaa kaikkia ihmisiä maailmassa."

"Mitä, onko teillä tytöillä täällä omat yksityiset juhlat mihin meitä ei ole kutsuttu!" nauravainen miehen ääni keskeytti naisten keskustelun ja Godric Rohkelikko asteli paikalle. Hänen perässään tuli toinen mies, pitkät mustat hiukset kammattuna pään taakse ja sidottu yksinkertaisesti kiinni. Salazar Luihuinen ei sanonut mitään, pyöräytti silmiään Godrickille ja nyökkäsi tervehdyksen naisille.

"Kuten näkyy", Helga naurahti ja nousi istumaan. "Ei, itse asiassa haluan nukkua yöni täällä. Mutta mitä te vielä olette liikkeellä?"

"Varmistamme, että oppilaat ovat varmasti menneet omiin tupiinsa nukkumaan", Salazar sanoi hiljaisella äänellä.

"Itse asiassa olen hieman pettynyt, että yksikään tupaani kuuluva oppilas ei tullut vastaan", Godric pudisteli päätään pettyneen näköisenä, mutta silmissä näkyi nauru. Salazar tuhahti; "Minun oppilaani ovat niin ovelia, että he ovat varmasti löytäneet jo salkäytäviämme."

"Ja minun niin älykkäitä, että eivät jää kiinni edes sääntöjen rikkomisesta", Rowena vastasi ja äänessä oli ylpeyttä.

"Ehkäpä minun oppilaani ovatkin niin rohkeita, että ovat menneet kiellettyyn metsään ja siksi heitä ei näkynyt käytävillä!" Godric sanoi.

Kaikki kolme kääntyivät katsomaan Helgaa. "Entä sinun oppilaasi?" Godric kysyi.

"He ovat niin rehellisiä, että ne jotka haluavat jatkaa juhlintaa, jatkavat oleskeluhuoneessa", Helga hymyili. Rowena naurahti ja otti taikasauvansa esille. Hän taikoi esille neljä maljaa ja täytti ne glögillä taikuuden avulla. “Minusta meidän täytyy juoda malja tälle kaikelle.”

Jokainen perustaja otti oman maljansa ja naisetkin nousivat seisomaan. "Tylypahkalle ja sen ensimmäiselle joululle!" sanoi Rowena ja kohotti maljaa. "Tulkoon koululle monen monta hyvää vuotta!"

"Tylypahkalle!"

Neljä maljaa kilahti yhteen. He joivat maljat tyhjäksi, nauroivat ja keskustelivat. Kuusen neulasten tuoksuun sekoittui nyt glögin mausteinen haju. Suuri sali hiljentyi kun Tylypahkan perustajat menivät omille teilleen. Joulukuusen kynttilät valaisivat pehmeää hämärää ja keijut nukkuivat sen oksilla. Lampaantaljalla, puun juurella, talviviitan alla oli kaksi hahmoa.

"Hyvää joulua", naisääni kuiskasi hiljaa. Toinen ei vastannut mitään, hän nukkui jo.

Lumotun katon tähdet peittyivät pilviin ja alkoi sataa lunta, aivan kuten Rowena oli arvellut. Suuret hiutaleet katosivat pois, ennen kuin kosketti lattialla nukkuvia hahmoja.

HARRY POTTER -FANIT TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA!

Luukun loihti Taru

Palaa kalenterin etusivulle

Kalenterin etusivu | Apua! Luukku ei aukea! | Tekijät | Luukkulistaus
Harry Potter -fanit | Harry Potter -fanien joulukalenteri Facebookissa | Vuotis.net Facebookissa