Harry Potter -fanien joulukalenteri 2017

Luukku 9 - Millaista elämäsi olisi velhona tai noitana 1920-luvun Amerikassa?

Oli synkkä ja myrskyinen joulukuun yö. Tylypahkan rehtori Armando Dippet huokaisi, ja suki paksua, ruskeaa partaansa. Rehtorin virka oli osoittautunut paljon rankemmaksi kuin hän kuvitteli hakiessaan sitä muutama vuosi takaperin. Edellinen rehtori, Phineas Nigellus Musta, oli pitänyt koulua kovassa kurissa, mutta rehtori Dippet joutui myöntämään, että se oli yllättävän työlästä. Keppostelevat oppilaat, räyhähenki Riesu, kiukuttelevat kummitukset, ja koko Eurooppaa piinaava Grindelwaldin uhka olivat yhdistelmä, joka saisi kenet tahansa miettimään muuttoa jonnekin kauas pois.

Kaiken kukkuraksi taikaministeri Hector Fawley oli saanut päähänsä, että joukko Tylypahkan seitsemäsluokkalaisia pitäisi lähettää opintoretkelle Amerikkaan, edistämään Euroopan ja Amerikan välistä taikayhteistyötä. Amerikkaan, ajatella! Siellä kun velhot olivat kovin vanhanaikaisia. Miten oppilaat pärjäisivät kaikkien kulttuurierojen keskellä?

Mutta ministeriä oli toteltava. Rehtori Dippetin tehtäväksi jäi varmistaa, että oppilaat eivät joutuisi Amerikassa pulaan. Hän tarttui sulkakynäänsä ja alkoi luonnostella oppituntia Amerikan oudosta taikaväestä.

Nuorten amerikkalaisten velhojen ja noitien elämää - jästipelkoa ja outoja tapoja

Amerikkalaisten ja eurooppalaisten noitien ja velhojen välillä on monia eroja, siitä huolimatta, että suuri osa amerikkalaisesta taikakansasta on alkujaan kotoisin Euroopasta, tai siis Vanhasta maailmasta, kuten he itse kutsuvat Eurooppaa. Amerikka on luonnollisesti heidän mielestään Uusi maailma. Jokaisen eurooppalaisen velhon tai noidan joka matkustaa Amerikkaan kannattaa tutustua huolella paikallisiin tapoihin, koska muuten vaarana on joutua todella pahaan pulaan. Kyllä, tämä koskee juuri sinua, tylypahkalainen! Aion nyt kertoa sinulle millaista elämäsi olisi Amerikassa.

Ensimmäiset erot Eurooppaan olisit huomannut jo lapsena. Et tietenkään olisi odottanut malttamattomana Tylypahkaan pääsyä, vaan valitsemasi taikakoulu olisi Ilvermorny, Mount Greylock -vuoren korkeimmalla huipulla sijaitseva salaperäinen velhokoulu. Sankka sumu suojaa koulua jästien katseilta. Ilvermorny on huomattavasti nuorempi kuin Tylypahka, ja se perustettiin niinkin myöhään kuin 1600-luvun alussa. Siinä vaiheessa Tylypahka oli ollut toiminnassa jo yli 600 vuotta. Aluksi Ilvermorny oli pelkkä mökki, mutta vuosisatojen kuluessa siitä on kasvanut linna, aivan kuten Tylypahkasta. Ilvermornysta tekee hieman erikoiseksi se, että yksi sen neljästä perustajasta oli jästi!

Ilvermorny palvelee koko Pohjois-Amerikkaa. Koulu sijaitsee todennäköisesti Massachusettsin osavaltiossa, aivan koillisrannikolla.

Myös Ilvermornyssa sinut olisi lajiteltu tupaan, mutta ne eivät ole tutut ja turvalliset Rohkelikko, Luihuinen, Korpinkynsi ja Puuskupuh. Ei, Ilvermornyn tuvat ovat Ukkoslintu, Vamppukissa, Sarvikäärme ja Pukwudgie. Koulun perustajat eivät halunneet antaa tuville omia nimiään, mikä on ihan ymmärrettävää. Vai haluaisitko sinä kenties kuulua tupaan, jonka nimi olisi Saapas (Boot)?

Et myöskään olisi päässyt asettelemaan Lajitteluhattua kutreillesi, vaan sen sijaan olisit saanut astella suureen saliin, keskelle gordionin solmua, jossa sinua odottaisi neljä puista patsasta, jotka ovat valmiina arvioimaan sinua. Pelottavaa, eikö? Patsas, joka haluaa sinut tupaansa, antaa sinulle merkin. Jos olisit erityisen kiinnostunut opiskelusta, Sarvikäärme-patsaan otsassa oleva kristalli alkaisi hehkua, ja jos olisit erityisen sopiva taistelijaksi, vamppukissa-patsas saattaisi karjahtaa, ja vaatia sinua tupaansa. Oletko erityisen seikkailuja rakastava? Siinä tapauksessa ukkoslintu-patsas olisi heiluttanut siipiään. Tai ehkä haaveilet parantajan urasta? Siinä tapauksessa pukwudgie-patsas olisi kohottanut nuolensa ja vaatinut sinua omakseen. Tai ehkä useampi patsas olisi vaatinut sinua omakseen. Siinä tapauksessa olisit itse saanut valita tupasi. Joskus käy niinkin, että kaikki neljä patsasta ilmoittavat haluavansa oppilaan omakseen. Jos näin kävisi sinulle, se olisi erittäin harvinaista. Mutta ainakin nykyinen AYT:n presidentti Serafina Picquery kohtasi tällaisen kunnian (hän valitsi Sarvikäärmeen).

Tiukat taikasauvasäädökset pitävät nuorison kurissa

Entä taikasauvasi? Sitä et olisi käynyt ostamassa Ollivandersilta. Sauvasi saat koulusta, ja sauva valitsee sinut. Koska olet amerikkalainen, olisi sauvasi todennäköisesti peräisin yhdeltä amerikkalaisista mestarisauvantekijöistä. He ovat Violetta Beauvais, Johannes Jonker, Shikoba Wolfe ja Thiago Quintana. Heidän tekemänsä sauvat eroavat jonkin verran eurooppalaisista, ja jokaisella heistä on oma tyylinsä. Beauvais tekee sauvansa mayhaw-puusta ja rougarou-eläimen karvasta. Hänen sauvojaan syytetään usein siitä, että ne tuntevat vetoa pimeyden taikoja kohtaan. Jonker taas koristelee sauvansa helmiäisellä, ja käyttää niiden sisällä vamppukissan karvaa. Wolfe on chocktaw-heimon jäsen ja tunnetaan siitä, että hänen sauvansa ovat erityisen kauniisti kaiverrettuja, ja niiden sisällä on ukkoslinnun pyrstösulkia. Wolfen sauvojen kehutaan olevan erityisen hyviä muodonmuutoksiin. Neljäs laillistettu taikasauvantekijä, Quintana, tekee epätavallisen pitkiä ja hyvin sileitä taikasauvoja, joiden taiat ovat erityisen vahvoja ja tyylikkäitä. Hän käyttää sauvoissaan arkansasilaisen valkovirtahirviön ruotoa. On vaikea sanoa kenen tekemä sauva sinulle osuisi, mutta meidän tulee luottaa siihen, että sauvat osaavat valita itselleen sopivan kantajan, kuten eurooppalaiset vastineensa.

Ai niin! Et muuten saisi käyttää sauvaasi muualla kuin koulussa. Itse asiassa et saisi edes viedä sitä pois koulun alueelta, ennen kuin täytät 17 vuotta. Tällä lailla varmistetaan, että jästit eivät saa vihiä taikuudesta. Ja tultuasi täysi-ikäiseksi et voisi muina velhoina (tai noitina) marssia jästien keskuuteen sauvasi kanssa, vaan tarvitsisit erillisen sauvaluvan, jota tulee kuljettaa aina mukana. Jos et tottelisi, sauvasi otettaisiin pois ja joutuisit vankilaan. Melko karua.

Mutta pysytään vielä turvallisesti koulussa. Ilvermornyssa saisit koulukaavun, joka on joko sininen tai karpalonpunainen, tai kenties molempia (tämä vaihtelee jonkin verran ajankohdan mukaan). Kerrotaan, että kaapujen sininen väri on viittaus siihen, että yksi Ilvermornyn perustajista, Isolt Sayre, oli haaveillut pääsevänsä Korpinkynnen tupaan. Karpalonpunainen taas tulee siitä, että Isoltin mies James rakasti karpalopiirakkaa. Kaavut kiinnitetään kultaisella soljella, joka on muodoltaan kuin gordionin solmu.

Älä mene liian lähelle jästejä!

Huomaisit varsin pian, että lähes kaikki tupasi jäsenet ovat velhoperheistä. Tämä ei johdu puhdasverisyysideologiasta (sellainen hömppä ei ole Amerikassa muodissa), vaan siitä, että amerikkalaisten velhojen on ankarasti kiellettyä veljeillä jästien (tai kuten he sanovat, ei-taikien) kanssa. Oppilaissa esiintyy tietysti jonkin verran jästisyntyisiä, mutta jos velhot ja noidat seuraavat lakia, he joutuvat valitsemaan puolisonsa muiden velhojen ja noitien joukosta. Jästeihin ei saa olla yhteydessä. Kannattaa myös unohtaa haaveilu ihmeotuslemmikistä, sekin on ankarasti kiellettyä jästivaaran takia.

Noitaäiti auttaa lastaan lähestymään vanhaa jästiä

Varokaa jästejä! Kuvassa noitaäiti opettaa pientä lastaan lähestymään jästiä.

Voidaan tietysti ihmetellä, miksi amerikkalainen taikakansa niin kovasti pelkää velhoja. Jos olisit amerikkalainen, tietäisit tämän jo. Mutta koska et ole, niin kerrataan. Jästipelon taustalla kummittelevat vielä tänäänkin 1600-luvun Salemin noitaoikeudenkäynnit, joiden aikana taikuudesta epäiltyjä kidutettiin ja tuomittiin kuolemaan. Asioita pahensi 1700-luvulla eräs amerikkalainen noita, jonka nimi oli Dorcus Twelvetrees. Hän paljasti pahantahtoiselle jästille aivan liikaa tietoa velhoista ja noidista, ja kertoi myös Ilvermornysta kaiken. Pahaksi onneksi tämä jästi, Bartholomew Barebone, oli niin sanottujen jahtaajien (turmeltuneiden entisten velholainvalvojien) jälkeläinen, joka halusi tuhota kaikki velhot ja noidat. Hän varasti Dorcusin taikasauvan, riensi paljastamaan kaikki tietonsa jästeille, ja vaati heitä puuttumaan noitien ja velhojen elämään. Tämä aiheutti niin suuren skandaalin, ett AYT:n presidentti Emily Rappaport ajoi läpi lain, niin sanotun Rappaportin lain, jonka tarkoitus oli erottaa amerikkalainen taikakansa jästeistä kokonaan ja lopullisesti. Laki muun muassa kielsi noitia ja velhoja menemään naimisiin jästien kanssa, tai edes ystävystymästä heidän kanssaan. Jästien kanssa oli ainoastaan sallittua hoitaa pakollisia asioita. Alaikäisten oikeus kantaa taikasauvaa rajoitettiin Ilvermornyn taikakouluun.

Rappaportin laki ajoi amerikkalaisen velhokansan vieläkin syvemmälle maan alle, ja sai heidät tuntemaan suurta epäluuloa jästejä kohtaan. Tämä onneton kehitys vaikuttaa vielä tänäänkin suuresti Amerikan taikakansaan.

Tässäpä lyhyt katsaus siihen, millaista elämäsi nuorena velhona tai noitana olisi Amerikassa. Itsestään selvää lienee, että aivan kuten Amerikassa, myöskään Euroopassa ei ole sopivaa ammuskella tähtisateita taivaalle, edes pikkujoulujuhlien päätteeksi. Toivon, että otatte tämän huomioon, ja nautitte siitä, että elämänne täällä Euroopassa on kaikesta huolimatta paljon vapaampaa kuin Amerikan serkkujemme keskuudessa.

Luukun loihti Lupin

Palaa kalenterin etusivulle

Kalenterin etusivu | Apua! Luukku ei aukea! | Tekijät | Luukkulistaus
Harry Potter -fanit | Harry Potter -fanien joulukalenteri Facebookissa | vuotis.net Facebookissa | vuotis.net Instagramissa