Harry Potter -fanit

Kesän jännittävin lukukokemus on edessä...

...kuinka aiot kokea sen?

Lukuhetki kirjakaupassa

Kyselimme 7.6.-15.7. välisenä aikana lukijoiltamme, kuinka he aikovat nauttia seitsemännen ja viimeisen Harry Potter -kirjan lukukokemuksestaan.

Vastauksia tuli yli 630 kappaletta, joista oli hyvin vaikea poimia parhaita paloja.

Julkaisemme ennen kirjan ilmestymistä päivittäin 30 suunnitelmaa nautinnolliseen lukukokemukseen. Viiden päivän jälkeen niitä on siis kertynyt 150 kappaletta.

Lue myös, kuinka ylläpitäjämme aikovat nauttia Harryn tarinan viimeisestä osasta.
16.7. - Ronija
17.7. - Lupin
18.7. - MariaPaige
19.7. - Medb
20.7. - JFA

Kaikken vastanneiden kesken arvoimme 5 kpl lukemista helpottavia lukuvaloja. Palkinnot tarjosivat tylsän elämän vihollinen Mulletoi.com. Pieni ja kevyt lukuvalo on helposti kiinnitettävissä kirjaan. Tutustu lukuvalon muihin ominaisuuksiin verkkokaupan sivuilla.

Lukuvalon voitti seuraavat henkilöt:
- Helmi Koskinen, Helsinki
- Marko Myllykangas, Ylivieska
- Venla Roivainen, Kiuruvesi
- Henni Smolander, Helsinki
- Riikka Öström, Vaasa

Suunnitelmia nautinnolliseen lukukokemukseen

1-30 | 31-60 | 61-90 | 91-120 | 121-150

Takku, 16v

"21.7 on minulle suuri päivä. Sinä päivänä nousen aikaisin aamulla sängystäni jännittyneenä ja innostuneena. Pukeudun ja syön nopeasti ja lähden heti kirjakaupan ovelle jonottamaan, että kauppa jo avaisi ovensa. Haluan olla ensimmäisten joukossa uuden kirjan käteensä saavia. Kun kirjakauppa sitten seitsemän aikaan aamulla avaa ovensa, minä marssin sisään ja suoraan hyllylle, jossa jo Harry Potter and the Dealthy Hallows –kirjat odottavat minua.. Nappaan kirjan käteeni ja kiirehdin kassalle.
En avaa kirjaa vielä kirjakaupassa. En avaa kirjaa vielä automatkalla kotiin. En avaa kirjaa vielä juuri kotiin päästyänikään. Ihailen vain kirjan kantta ja pohdin mitä kuvat mahtavat kertoa jännittävästä juonesta. En edes lue takakantta. Haluan kaiken tulevan täysin yllätyksenä. Odotan innoissani hetkeä, jolloin saan kokea taas sen upean lukunautinnon, jonka J.K. Rowling on kirjan sivuille loihtinut.
Kotiin saavuttuani laitan kirjan kauniisti lepäämään pedatulle sängylleni, ikään kuin odottamaan minua. Sitten hoitelen nopeasti, todellista pikavauhtia, kaikki päivän askareet ja velvollisuudet. Syön ruoan ja siivoan huoneeni täydelliseen kuntoon. Eihän sitä voi kuvitellakaan lukevansa sotkuisessa huoneessa. Päivän työt saatuani valmiiksi alan puuhastelemaan kaikkea muuta mukavaa itsekseni. Leikin pupujen kanssa ja käyn kävelyllä ulkona. Koko ajan olen jännityksen vallassa, josta nautin suuresti. Tiedän, että kirja odottaa minua sängylläni.
Iltapäivällä alan valmistautumaan kirjan lukemisen aloittamiseen. Teen valmiiksi pientä naposteltavaa, jota voin syödä kirjaa lukiessani. Viinirypäleitä, omenanpaloja, pähkinöitä ja myslipatukoita. Teen valmiiksi pari lasillista herkullista marjapirtelöä itselleni. Vien eväät huoneeseeni sängyn vieressä olevalle yöpöydälle. Käyn muualla talossa toitottamassa perheelle, että tästä eteenpäin minua ei sitten sovi häiritä, luen Harry Potteria. Tulen huoneeseeni ja varmistan, että tietokone ja radio ovat pois päältä. Kiinnitän oveni kahvaan lapun: ”Älä häiritse, luen Harry Potteria! Hiljaisuus kiitos.” Oven suljettuani sammutan huoneestani kaikki muut valot paitsi sängyn vieressä olevan lukuvalon. Käperryn mukavasti sänkyyn peittoni alle ja otan kirjan käteeni. Avaan kannen ja aloitan lukemisen napostellen samalla vihreitä viinirypäleitä.
En tahdo hotkia koko kirjaa kerralla vaan tahdon pitää yllä pientä jännitystä. Ensimmäisenä päivänä luen siis vain yhden neljäsosan kirjasta. En selaile kirjaa eteenpäin tai kurkkaa viimeiselle sivulle. En tahdo tietää siitä mitään etukäteen. Luen kirjaa innolla omassa kolossani ja yritän koko ajan löytää tekstistä pieni vihjeitä tulevista tapahtumista.

Parin päivän päästä kirja on luettu. Suljen kirjan ja katson etukantta. Uskon, että minulla on jotenkin haikea tai tyhjä olo. Uskon kuitenkin myös, että kirja vastasi täysin odotuksiani ja oli aivan upea huipennus upealle kirjasarjalle. Mietin lukemaani ja kirjan tapahtumia. Luet takakannen ensimmäistä kertaa vasta nyt. Mietin, olisinko osannut takakannen avulla päätellä joitain tapahtumia tai juonenkäänteitä kirjasta. Makoilen sängylläni ja nautin kirjan jättämästä tunteesta."

palladini, 15v

"Aloitan lukemisen omassa huoneessani, mieluusti ovi kiinni ja ilman mitään tausta ääniä ja vaikka hieman illan hämärtyessä! Pääasiassa luen sitä omassa sängysäni mahallani maaten. Luultavasti kirjan lukemiseen menee muutama päivä ja luen n. kolmasosan päivässä. Välillä napostelen jotain esim. karkkia, omenaa tms. siirtelen asentoani ja pöyhennän tyynyä jonka päällä aina makaan. En missään tapauksessa selaile kirjaa eteenpäin sillä tahdon säilyttää jännityksen! Minuun on varmasti mahdotonta saada mitään kontaktia koska mieleni ja ajatukseni on täysin Tylypahkassa! Haukon henkeäni ja valutan vettä silmistäni kirjan jatkuessa kohti loppua ja henkilöiden kuollessa. Viimeisen sivun lähestyessä alan hidastaa ja ahmin jokaikisen sanan tarkalleen. Kun viimeisetkin sanat on luettu suljen kirjan varovasti ja sivelen kantta. Hieman haikein mielin laitan kirjan muiden Potter-kamojen joukkoon ja jään katsomaan (toivottavasti) tyytyväisenä koko kirjasarjaa."

voikukka, 12v

"Menen kirjakauppaan, ostan kirjan heti. Ja sen lisäksi suomi-englanti sanakirjan. Selailen kirjaa innoissani matkalla autolle ja törmään johonkin mummeliin. Ensimmäisenä luen takakannen ja heti sen jälkeen siirryn kirjan ensimmäiseen lukuun.

Kotona menen omaan huoneeseen ja laitan oven lukkoon. Luen sitä vaikka kokoyön niin kauan että nukahdan. Aamulla heti herättyäni otan kirjan ja jatkan lukemista. Viimisellä sivulla saatan alkaa itkemään koska kirja loppuu. Lukiessani saatan selailla vähän seuraavien lukujen nimiä. Jossain välissä käyn täällä sivulla."

weasley-fani<3, 14v

"Kun olen saannut kirjan käsiini syöksyn kotiin ja lukittaudun huoneeseeni. Kaiken hiljaisuuden keskellä lösähdän erääseen nurkkaan huoneessani, jossa istuu todella iso nallekarhu. Nallekarhun sylissä on hyvä lukea. Lukutoverina minulla on yleensä levy jotakin erittäin makeaa suklaata. Sitä mutustellen teen lukuhetkestä nautinnollisen. En ahmi kirjaa kerralla, vaan luen sitä hyvin hyvin rauhallisesti tunkeutuen itse kirjan sisään ja olemalla mukana seikkailuissa itse Harry Potterin kanssa. Kiusaan itseäni jättämällä kirjan todella jännittävään kohtaan ja laitan kirjan hyvässä järjestyksessä ihanan Potter kokoelmani joukkoon. Seuraavana päivänä otan kirjan ja taas kaikessa hiljaisuudessa luen mitä parasta kirjaa lämpöisen nallekaverini kanssa. Lukupaikkani on hyvin salaperäinen, koska sieltä kukaan ei edes näe minua."

Ellix, 25v

"Aion valmistautua kirjaan lukemalla ainakin 6. kirjan uudestaan. Lisäksi menen pe 20.7. illalla Harry Potter -bileisiin juhlistamaan viimeistä kirjaa jo etukäteen. Yöllä menen hakemaan kirjani yömyynnisä ja kun pääsen kotiin luen sitä niin pitkään kuin jaksan. Aamulla jatkan kirjan parissa jälleen. Poikaystäväni lähtee viikonlopuksi sukeltamaan, joten voin viettää vaikka koko viikonlopun kirjassa kiinni. Koetan lukea nautiskellen, en ahmimalla. Luen siis kotona, varmaankin sisällä, sängyllä pötkötellen. Saatan lukea myös parvekkeella, jos kelit on sopivat, ei siis liian kylmä, eikä liian kuuma. Luen mieluiten kotona, vaikka voisin toki mennä vaikka vieressä olevalle rannalle, mutta kotona on sopivan rauhallista. Tykkään lukea hiljaisuudessa, on helpompi "nähdä" kirjan tapahtumat. Lukemisen välissä aion tehdä yhtä lempiruoistani, kanaa hapanimeläkastikkeessa, joka on nopea valmistaa. En vilkuile kirjaa eteenpäin, vaan aion nauttia tarinasta sitä mukaan, kuin se lukiessa paljastuu. Kirjan lukemisen jälkeistä oloa on vaikea arvioida, se riippuu kirjan tapahtumista, mutta uskoisin, että olo on hiukan tyhjä, koska kirjasarja loppuu. Uskon kuitenkin, että nautin kirjasta ja lukemisesta kovasti.Lukemisen jälkeen on varmaan mentävä hetkeksi ulos haukkaamaan happea ja venyttelemään jäseniä."

Mewwu, 13v

"Haen Viimeisen potterin kaupasta tuulispäänä ja ryntään huoneeseeni. Oveen ilmestyy ei saa tulla-lappu, pääkallon kuva sekä leave me alone-lappu. Istuudun salaperäisesti työpöytäni ääreen. Varmistan, että kaikki mahdolliset häiriötekijät, mm kännykkä, televisio, ovat kaukana ulottumattomissani. Sytytän työpöydän lampun ja sammutan kattovalon. Ilmoitan haluavani olla huoneessani yksin, mahdollisesti koko päivän. Se joka huoneeseeni uskaltaa astua.. No, en vastaa seurauksista. Otan tarkoin varjellun kirjan käteeni. Tutkailen tarkasti sen kuvitusta ja luen takakannen. Asetan sen pöydälleni. Käännän sivua. Käännän seuraavan. Tästä se alkaa."

Mermione, 34v

"Käyn ostamassa kirjan melko pian sen ilmestyttyä, mieluusti jo samana päivänä -en kuitenkaan yöllä. Perhe ja englannin kieli tuskin antavat mahdollisuutta ahmaista kirjaa saman tien, kuten muuten tapoihini kuuluisi. Joten pienissä pätkissä se menee, ja varmaan sanakirjankin kanssa. En ole muita Pottereita lukenut alkuperäiskielellä, kun potteroiduin vasta omien lasteni alkaessa lukea kirjasarjaa. Mutta nyt olen aivan täpinöissäni enkä meinaa jaksaa odottaa kirjan ilmestymistä!"

Dolcesole, 20v

"Olen tuona maagisena päivänä Lontoossa ja aion mennä ostamaan kirjan heti kellojen lyödessä keskiyötä. Kunhan olen saanut kirjan käsiini, pistän korvatulpat korviini välttääkseni mahdollista spoilausta ja juoksen nopeasti takaisin hotellilleni. Hotellille päästyäni vaihdan Potter-vaatteeni yöpukuun ja kellahdan sängylle, jossa pysyn kuin liimattuna aina 10.30 asti, jolloin hotellihuone on luovutettava.

Lontoo kun on melko iso ja vieläpä englanninkielinen kaupunki, on varmasti odotettavissa, että spoilausta voi tapahtua melkein joka kadunkulmassa. Katson turvallisimmaksi suunnata suoraan lentokentälle, jossa kukaan tuskin on vielä ehtinyt lukea Potteria. Siellä menen johonkin syrjässä olevaan kahvilaan ja nautin niin kaakaosta kuin Potteristakin. Lentoni lähtee 18.05 ja seuraavat kolme tuntia jännitän vielä kirjan viimeisiä sivuja. Päästessäni takaisin maankamaralle olenkin jo lukenut uusimman Potterin ja voin kuluttaa koko sunnuntain keskustellen siitä ystävieni kanssa. Maanantaina onkin sitten luvassa jälleen paluu arkeen ja työhön."

Thestral, 14v

"Aijon lukea kirjan vasta omassa huoneessani kaikessa hiljaisuudessa. Kukaan ei saa häiritä, kun suomennan tekstiä päässäni ja samalla koetan pysyä tarinan mukana. Luen kirjan luultavasti entiseen tapaan, eli pieniä taukoja lukuunottamatta, lähes kertalukemisella. Pitäähän sitä välillä käydä vessassa ja jotain syödäkin. Luen kirjan yksin ja annan sen lainaan kaverilleni vasta sitten kun olen itse päässyt loppuun - tietysti ilman juonipaljastuksia!"

Paukku, 14v

"Nautin kirjasta lukien sitä kotona irti kaikesta muusta. Kellahdan sängylleni ja jaan nautinnon kaakaon kanssa, kaakaon kera Harry Potterien lukeminen on suurta juhlaa."

appelsiini, 14v

"Kello 02.00 istun Kirkkonummen kirjakaupan edessä, toivottavasti jonon etupäässä. Tunnelma on jännittynyt, joko pulisen koko ajan, tai sitten en saa sanaa suustani. Vatsassani lepattaa perhosia (tai siivekkäitä avaimia..). Kun kirjakauppa vihdoin aukaisee ovensa, ponnahdan ylös ja odotan vuoroani. Kun vuoroni vihdoin tulee, ojennan rahat ja nappaan kirjan kainalooni. Siirryn pari askelta sivuun ja jään ihastelemaan viho viimeistä Potteria. Tarkastelen etu- ja takakantta, mutta en pysty avaamaan kirjaa.
Matkustan kotiin autossa, yhä kirjaa ihaillen. Tunnen jännnitystä ja iloa, mutta myös haikeus pistää esiin kaikkien onnellisten tunteiden välistä. Kun olen kotona, lukittaudun huoneeseeni, hyppään pehmeään sänkyyn ja aloitan ikimuistoisen lukukokemuksen. Luen sivuja mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin huolellisesti, ettei mitään tärkeää jäisi huomaamatta.
Kun olen lukenut vähän aikaa, järjen ääni päässäni kuiskaa että olisi järkevää nyt vain painua pehkuihin, ja jatkaa lukemista pirteänä seuraavana aamuna. Laitan kirjan vastahakoisesti yöpöydälleni, sammutan valot, ja käperryn peiton alle. Kertaan kirjan tapahtumia mielessäni niin kauan, kunnes nukahdan.
Kun aamulla herään enemmän tai vähemmän pirteänä, pomppaan sängystä ylös, kaappaan kirjan mukaani ja riennän parvekkeelle. Otan mukavan asennon pehmeässä tuolissa ja syvennyn kirjaan. En kuitenkaan ehdi lukea kauaa, sillä kyytini mökille odottaa. Tuskallisen kahden tunnin jälkeen olen perillä. Turvassa niiltä idiootti-spoilereilta. Mökillä ei ole sähköjä, joten en erehdy nettiin, jossa luultavasti lukisi millä tahansa sivulla (jopa ilmatieteenlaitoksen sivulla, kyllä kyllä) kissan kokoisilla kirjaimilla: "*NIMI* KUOLEE SIVULLA 777!!"

Raahaan patjan nurmikolle, ja ryhdyn lukemaan. Nälkä kurnii vatsassa, mutta en saa silmiäni irti kirjan lumoavasta tekstistä. Luen ja luen, kunnes olen kirjan viimeisellä sivulla. En tiedä miten silloin reagoin. Todennäköisesti purskahdan itkuun ja menen nukkumaan. Tai sitten olen niin shokissa, että uskottelen itselleni kirjaa vielä olevan jäljellä monta sataa sivua. Kun olen hyväksynyt tosiasian, että Pottereita ei enää ikimaailmassa tule, aloitan koko kirjan alusta."

Aliviisas, 15v

"Kun DH ilmestyy 21.7.07 klo 2.01 Suomen aikaa, sammutan kännykän jo edellisenä iltana. Koska kirjaa en itse saa ostettua, lainaan sen kirjastosta (ärr, joku ehti varata mua ennen >:[ ), en kulje netissä ollenkaan enkä käy mesessä tai muuallakaan. Omat sivuni laitan tauolle siksi aikaa, etten tulisi juonipaljastetuksi. Kun sitten kirja on käsissäni, luen sitä joko sängyssäni tai jos on hyvä ilma niin pihalla. Mahdollisesti ostan Ässä mix -jättikarkkipussin, jota napostelen lukiessani kirjaa. Yritän lukea kirjan mahdollisimman nopeasti, jotta ei tarvitsisi pelätä juonipaljastuksia niin pitkään. Heti perään luen kirjan toisen kerran, hitaasti keskittyen, koska tiedän jo mitä tulee tapahtumaan. Olen ajatellut kurkkia hieman loppua, jotta välttyisin taas mahdollisilta juonipaljastuksilta. Mutta silloin jännitys menisi pilalle, joten en vielä osaa sanoa. Kirjan aion kuitenkin lukea englanniksi, vaikka en siitä mitään ymmärrä."

Moondancer, 13v

"Kun saan kirjan kätösiini, avaan sen ja selaan sen läpi lukematta sanaakaan, sekä katson, montako sivua siinä on. Kirjakaupasta kotiin kuljen oletettavasti autolla, joten aloitan lukemisen jo siellä. Kun auto kaartaa kotipihaan, minä yritän haparoida autosta sisälle, mutta se on yllättävän hankalaa lukemiseen keskittyneenä. Kun viimeinkin pääsen autosta sisälle taloon, linnoittaudun omaan huoneeseeni. Luen kirjaa luultavasti istuen nurkassa, sängyn päällä ja peittoon kääriytyneenä. Jos lukeminen on pakko keskeyyttää jostakin syystä kuten vaikkapa jos talo on tulessa, luen kuitenkin menossa olevan luvun loppuun ja keskeytän lukemisen vasta sitten. Kun ulkona on ihana sää, pitää tietenkin mennä lukemaan pihalla kasvavan suuren kuusen juurelle lueskelemaan, ja kenties siinä samalla voisi vaikka juoda limsaa ja napostella karkkia.
Kirja on luultavasti mukana niin ruokapöydässä kuin aamukahvilla, mutta en minä sitä sentään suihkuun vie. Se voisi laskea kirjan jälleenmyyntiarvoa, mutta en minä sitä raskisi myydä kenellekään, sillä veikkaan että siitä tulee kirjahyllyni suurin aarre jota en edes lainaa kenellekään.
Kun kirja alkaa uhkaavasti lähestyä loppuaan, kahvin tarve kasvaa ja sen voimalla luultavasti yöllä luen kirjan lopun. Tärkein asiahan on kuitenkin The Sana, nimittäin sana johon koko episodi päättyy.

Kirjan luettuani fiilistelen varmaan jälkitunnelmia ja ajattelen syntyjä syviä lopputuloksesta. Otan kupin kahvia. Ehkä soitan kaverilleni. Kenties syön kurkkupastilleja ja lisää kahvia. Laitan kirjan siististi hyllyyn ja alan nukkumaan, jos saan unta. Jos en, aloitan Viisasten kiven alusta ja aloitan missioni lukea kaikki Potterit järjestyksessä läpi, uudestaan. Ja luen ne loppuun asti."

Peneolope, 14v

"Aion käydä hakemassa kirjakaupasta varatun kirjani niin pian kuin pystyn, en siis heti yöllä. Kotimatkalla aion lukea takatekstin ja alkaa hieman lukemaan kirjaa alusta.
Kotona linnottaudun omaan huoneeseeni - otan hyvän asennon sängyllä, tarpeeksi valoa eikä mitään ääniä ja alan lukea. Luen kirjaa aivan kokoajan, aamusta yöhön. Ainoat tauot ovat kun syön, käyn vessassa tai nukun.
Aion lukea kirjan nopeasti, sillä en malta odottaa mitä tulee tapahtumaan, mutta kuitenkin tarpeeksi hitaasti, jotta ymmärrän varmasti kaiken. En aio vilkaistakaan tuleville sivuille, en halua pilata lukuelämystäni.

Kun olen vihdoin koko kirjan lukenut, luultavasti huokaisen tyytyväisenä, riippuu millainen loppu on. Makaan sängyllä kertaen vielä tapahtumia, mutta pian kuitenkin riennän puhumaan asiasta jolle toiselle, joka on myös lukenut."

Evora, 14v

"Ajattelin ostaa ison irtokarkkipussin ja korvatulpat ja mennä lukemaan kirjaani takapihallemme viltille kirsikkapuun alle. Korvatulpat siitä syystä, ettei erinäiset häiriötekijät (kuten linnut, ötökät ja pikkuveli) keskeytä lukuhetkeäni. Ja ilman karkkiahan minä en uunituoretta Potteria lue: en ole milloinkaan lukenut niitä ilman karkkia, enkä tule nytkään siis lukemaan. Ja ehkä voisin ottaa myös taikasauvan varulta mukaan mielikuvituksesta oikeaan elämään pompanneiden kuolonsyöjien varalta ;> Tulisi jo heinäkuun 21. päivä!"

Kukkasukka, 16v

"Yritän ehdottomasti saada viimeisen Potterin jo yöllä. Ja vielä kun on kesäloma, voi sitä jo alkaa lukemaan yöllä... :)
Lukisin ensin takakannen heti kun olen saanut kirjan ja sitten katsoisin varmaankin ekaa sivua. Varsinaisen lukemisen aloitan vasta kotona. Luen kirjaa joko ulkona ihanassa auringonpaisteessa tai olohuoneessa nojatuolissa. Kuuntelen musiikkia siinä sivussa, tai voi olla että se alkaa häiritsemään, laitan sen pois ja nautin täysin palkein Potterin lumosta. Karkkia tulee naposteltua varmaan siinä sivussa aika paljon ja sen päälle sitten purkkaa, tietysti.
Luen kirjaa heti herättyäni, aamupalalla, päivällä, luonaalla, koko päivän. Ilman suurempia taukoja jos mahdollista. En kurki sivuja eteenpäin, koska sitten harmittaa, kun vahingossa huomaakin jotain merkittävää. Kaiken pitää tulla yllätyksenä! Kun lopulta käännän viimeisen sivun, olo varmaankin kumman tyhjä. Ontto. Jos loppu on surullinen, jään miettimään sitä ja en ihmettelisi vaikka muutama kyynel vierisi poskia.

Viimeisen Potterin on oltava täydellinen lukunautinto, jota voi muistella lähes kaiholla sitten myöhemmin."

helmikana, 13v

"Heti kun saan kirjan käsiini ja saan kyyneliltäni luettua, aloitan lukemaan kirjaa. Olen jo pyhittänyt kesälomastani viikon pelkälle kirjan lukemiselle, minä aikana en aio poistua kotoani. Tulen lukemaan koko ajan - jopa ollessani vessassa ja syödessäni. Nukkuakaan en aio kovin. Luen kirjaa olohuoneen sohvalla, keittiön pöydän ääressä, vessanpöntöllä, terassilla ja jos kotona sattuu olemaan muita kuin minä, omassa huoneessani. Lehtiin, internetiin tai muihin ihmisiin päin en aio vilkaistakaan, jotten vain spoilaantuisi. Heinäkuustani tulee fantastinen!"

mirz, 25v

"Aion lukea kirjan kertalaakista yhteen putkeen. Kaupasta aion poistua suorin tein kotiini, vaihtaa mukavampaa päälle ja käydä toimeen. Olen kuukausia harjoitellut asunnossa kulkemista näkemättä muuta kuin kirjan. Kykenen hyvin laittamaan ruoan ja toimimaan kirjan lukemiseen menevän ajan keskeyttämättä kertaakaan lukemista tai normaaleja toimiani. Edellisenä päivänä hankkimani eväät auttavat tässä toimituksessa. Kun saan viimeisen sivun luettua, suljen kannen, sujautan kirjan paikalleen hyllyyn ja jatkan elämääni."

Omenainen, 12v

"No otan kirjan ja sulkeudun omaan huoneeseeni ja alan lukemaan. Niin ja kuuntelen jotain hyvää musaa. Parin luvun jälkeen mitä todennäköisimmin joko kyllästyn huoneeni ilmaan tai minulle tulee nälkä tai molemmat ja painun keittiöön. En jaksa enää mitä todennäköisimmin mennä huoneeseeni ja vetelehdin kotonani mitä kummallisimmissakin paikoissa.

Ahmin kuitenkin kirjan loppuun enkä anna kenenkään häiritä lukunautintoani. Ja musiikki mitä kuuntelen on samaa koko kirjan ajan, tai levy on sama. Laitan sen alkamaan uudestaan ja uudestaan enklä anna minkään keskeyttää minua. En siis nouse välissä laittamaan sitä uudestaan se on repeatillä. Puhelimeen en todennäköisimmin mene, palkkaan varmaan siskoseni vastaamaan, ja jos minua kysytään, olen palkannut hänet sanomaan etten ole kotona."

Jénaminya, 20v

"Ostan kirjan Helsingin Akateemisesta, heti kun se aukeaa, jonotan ainankin edellisestä päivästä (riippuu siitä, kuinka monta päivää saan vapaaksi). Kun saan kirjan käsiini sammutan kännykän, pistän aurinkolasit päähän, korvatulpat korviin, ja niiden päälle vielä korvalappustereoiden kuulokkeet musiikin kera. Minä en aio spoilaantua. Matkustan näin varustettuna heti ensimmäisellä mahdollisella junalla kotiin, ja lukittaudun sisälle. Avomieheni häädän muualle pariksi päiväksi, ja otan häneltä avaimen pois. En avaa kännykkää, TV:tä, radiota tai tietokonetta, en astu ulos ovesta, enkä avaa sitä kenellekään. Sammutan ovikellon. Olen täysin eristyksissä ulkomaailmasta siihen saakka, että saan kirjan luettua. Olen jopa pyytänyt töistä vapaata juuri sitä varten.
Kirjan avaan vasta kotona, ettei kukaan voi häiritä lukemistani. Se myös vähentää spoilaantumismahdollisuutta, koska ihmiset eivät mene niin helposti huutelemaan juonisaloja niille, joiden ei tiedä olevan asiasta kiinnostunut. (Tähän tarpeeseen tarvitsen myös pari isoa mustaa jätesäkkiä tms. vaatetukseni piilottamiseen.)
Kirjaa luen todennäköisesti sekä sängyllä pötkötellen, nojatuolissa rötköttäen että pöydän ääressä istuen. Kirjaa lukiessa ei saa syödä mitään. Minulla on sääntönä, että ennen Pottereihin koskemista pitää pestä ja kuivata kädet huolellisesti, eikä samaan aikaan saa tehdä mitään muutakaan. Muutenhan kallisarvoinen aarteeni voisi vaikka likaantua. Lukemisen välillä voi pitää pari nopeaa ruokataukoa. Jääkaapin ja kaapit täytän ennen kirjan ilmestymistä erilaisilla nopeilla välipaloilla ja valmisruoilla.

En tiedä mitä tapahtuu, kun saan kirjan luettua. Onneksi minulla on samanhenkisiä ystäviä, joten heistä on tukea. Sinällään olisi hyvä, jos kirjan lukisi hitaammin, koska se kestäisi silloin pidempään, mutta myös spoilaantumisvaara kasvaisi silloin, enkä halua ottaa turhia riskejä."

I<3Magic, 13v

"Pakko saada kirja ainakin samana päivänä kun se ilmestyy! Yksin, omassa huoneessani on mukava lukea. Kirja on juuri ostettu mutta luen kuvun kerrallaan, hengähdän välilla ja jatkan.

Ehkä jotain mukavaa naposteltavaa yöpöydälle.(Siitä on helppo napsia, kun lukee peiton alla. Jos joku uskaltaa häiritä niin...) Musiikkia ei saa kuulua. Tunnelman pitää säilyä. Kirjaa en eteenpäin uskalla selata, koska jännityksen pitää säilyä. Luku-urakan jälkeen soitan muutamalle Harry Potter-fani ystävälleni ja puhumme kirjasta. (Kovat puhelinlaskut.) Tuntuu ihmeelliseltä, kun ei tarvitse enää odottaa seuraavaa kirjaa."

Koneko, 15v

"21. heinäkuuta: Teen Potter-aiheisia halloweenherkkuja ja varaan runsaasti juomista. Sillä hetkellä kun porukat tulevat Oulusta ostoksilta kotiin, sieppaan kirjani heiltä ja lukittaudun omaan huoneeseeni. Suljen kännykän, laitan verhot ikkunan eteen ja istuudun sohvalleni nauttimaan uudesta kirjasta ja Potterherkuista. En lue takakantta enkä lähde mukaan hankkimaan kirjaa, sillä en halua spoilata itseäni pisaraakaan ja nukkumaan alan vasta kun olen lukenut kirjan läpi - meni siinä kuinka kauan aikaa tahansa."

Tiliut, 16v

"Koskapa aion mennä jonottamaan, olen ehkävarmasti The Päivänä aika väsynyt, mutta ei se ole ennenkään menoa haitannut (alkuun ainakaan). Luen varmaan pari ekaa lukua sängyssä loikoillen, popsien karkkia pysyäkseni hereillä ja silmät puoliummessa. Luultavasti nukahdan kesken kaiken, niin että yhdelle aukeamalle jää suloiset kuolajäljet nukkuessani.

Seuraavana päivänä laahustan serkun rippijuhliin, joissa linnoittaudun koko päiväksi johonkin nurkkaan / vessaan Kirjaa lukemaan. Välillä voin hipsiä hakemaan jotain syötävää. Juhlien päätyttyä olen luultavasti lukenut kirjan läpi. Saan varmaankin hysteerisen kohtauksen kaikista yllättävistä juonenkäänteistä ja säikäytän kaikki muut vieraat. Jos minua ei kärrätä pöpilään, menen kotiin kävellen (selvittääkseni pääni) ja alan lukea kirjaa uudelleen. (Koska kiirelllä ahmiessa puolet asioista jää huomaamatta)"

merenneito, 13v

"Toivottavasti 21. heinäkuuta on hyvin myrskyinen päivä. Mitään sen vähempää ei ole odotettavissa, tietävät kaikki, jotka ovat sivistäneet mieltänsä Harry Potter-sarjalla. Uskoisin, että kimpaantumiseni yömyyntien perumisesta on laantunut, kun aamulla jonotan kirjakaupan edustalla, Rohkelikon kaulaliina hikisessä kaulassani. Kun kello alkaa lähestyä tasaa, alan jo hermostua. Joko nyt?
Kirjakaupan ovien auetessa, ryntään ensimmäisenä sisään. Kahmaisen kirjan mitään ajattelematta ja poukkoilen kassalle. Lasken kirjan varovasti myyjän eteen.
"Olen varannut kirjan"
Tuskallisen hitaasti myyjä näpyttelee kassakonetta.
"Tarvitsetko kassia?", hän kysyy hetken kuluttua, rauhallisesti hymyillen.
Yritän olla mulkaisematta rumasti. "En, kiitos"
Kirja kainalossa hyppelen ulos, istahdan maahan ja avaan kirjan. Seuraavat minuutit kuluvat taivaassa. Hetken kuluttua ystäväni, jonka olen unohtanut kokonaan, avaa suunsa.
"Mennään jo, voit lukea kotona"

Nenä yhä kiinni kirjassa nousen ylös ja kävelen katutolppaa päin. Koko matkan ajan silmäni ovat heiketäneet kykynsä rekisteröidä ympäröiviä tapahtumia. Hyvästelen hajamielisesti ystäväni ja tallustelen kotiin. Hengähdän syvään ja lasken kirjan eteisen pöydälle. Sitten toimeksi. Vesi kiehumaan, eilen ostettu suklaa kaapista ja keksit laatikosta. Purtavat ja kirjan kiikutan yläkertaan, huoneeni yöpöydälle. Kohennan vähän aikasemmin aamulla tehtyä tyynykasaa. Istahdan kymmenien tyynyjen keskelle ja vedän peiton korviini. Siemaisen cappuccinoa ja haukkaan palan suklaata. Varon sotkemasta kirjan sivuja. Sitten uppoudun maailmaani, maailmaan johon kuuluvat vain minä ja Deathly Hallows. Vaikka joudunkin tarkistamaan sanoja sanakirjasta, sillä ei ole väliä. Unohdan olevani huoneessani, pääsen aivan toiseen maailmaan, maailmaan joka kestää tasan 608 sivua, sivua jotka sisältävät päätöksen tälle kaikelle. Sarja loppuu, mutta maailma ei katoa koskaan."

Kelmi, 19v

"Aion matkustaa Kirkkonummelle ostamaan Potterini heti yöllä. Kun saan kirjan käsiini, pakotan itseni pitämään sormeni kurissa koko paluumatkan ajan ja vasta kotona alan lukea. Kasaan sänkyni viereen karkkeja naposteltavaksi, kaakaota janoon ja nenäliinoja surullisten hetkien varalta. Laitan ovelleni Ei saa häiritä -lapun ja kännykän äänettömälle. Mikään ei saa häiritä ensitapaamistani seitsemännen HP-kirjan kanssa. Sitten käperryn tyyny- ja peittokasaan aarteeni kanssa ja aloitan lukemisen. Jos silmät eivät pysy enää aamulla auki, otan pienet torkut ja jatkan sen jälkeen virkeänä lukemista, kunnes kirja on lopussa. Sängystä en aio nousta kuin korkeintaan vessaan ja syömään. Viimeisten sivujen kohdalla kyyneleet valuvat taatusti ja suunnaton tyhjyyden tunne valtaa mielen. Nyt se sitten on loppu. Enää ei ole luvassa ihanaa odotuksen aikaa ja seuraavaa kirjaa. Harry Potterin tarina on loppunut. Onneksi sentään kirjat eivät ole kertakäyttötuotteita ja voin lukea aiemmat osat aina uudestaan ja uudestaan."

-sinistys-, 17v

"Viimeinen Potter täytyy ehdottomasti lukea vanhassa puutalossa, aamuyön tunteina, keskiyön auringon salaperäisessä hämyssä, usvan laskeutuessa pelloille. Niin olen aikaisemmatkin potterit lukenu ja siinä tavassa saavutan parhaimman lukunautinnon. Kuulostaa pelottavalta.. sitä se kyllä vähän onkin."

Hailie, 15v

"Ostan kirjan heti aamulla Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta jonotettuani ensin ystävieni kanssa, tämä on jo yksi osa lukunautintoa.
Seuraavaksi matkustan kotiini ja teen itselleni mukavan lukunurkkauksen sängylleni mm, lattiatyynyistä ja muutamasta pienemmästä. Käden ulottuville jotain viileää juomista (oletettavasti Heinäkuu on lämmin) ja jotain mukavaa naposteltavaa ja voinkin avata kirjan ja uppoutua viimeiseen Potteriin kaikessa rauhassa. Konetta ei missään nimessä avata, kännykkä kiinni tai vähintään äänettömällä ja muulle perheelle ehdoton häiritsemiskielto. Lukunautinto on valmis. Pienet ruoka- ja vessatauot ovat hyödyllisiä jo lukemansa sulattelemisen kannalta ja nukkua kannattaa, jotta jaksaa keskittyä niin hyvin kuin on mahdollista.

Siinä minun reseptini."

Miléna, 16v

"Aion nauttia DH:n kuten nautin OotP:n ja HBP:nkin, eli saapuessani kotiin kirjajonotuksesta kävelen rauhattomasti ympäri huushollia kirja kädessäni, koska en pysty asettumaan aloilleni lukemaan The Kirjaa. Väsyneenä kiipeän kirjan kanssa lopulta parvelleni ja luen sitä kunnes nukahdan... Herätessäni seuraavan kerran kello onkin jo aika paljon ja jatkan lukemista sängyssäni kunnes seuraavana aamuna olen (toivottavasti) kirjan saanut loppuun."

Reija, 12v

"Vessassa.. Se on mielestäni paras paikka lukea Deathly Hallows, koska pöntöllä on mukava istua ja siellä on hiljaista ja saa olla rauhassa, ainakin siihen asti kun jonkun perheenjäsenen tulee hätä ja pakko päästä vessaan. xD
Minä ahmin kirjaa niin pitkään kuin pystyn ja yritän vältää keskeytyksiä, mutta jos on pakko niin "jaan kirjan osiin" ja luen yhden "osan" kerralla tai monta "osaa". Voin myös kurkkia edemmäs kirjaan ja lukea lukujen otsikoita tai lukea pätkän ja sitten jatkan taas siitä missä olin.
En yleensä osta kirjaa vaan lainaan sen kirjastosta, mutta luulen että teen poikkeuksen Deathly Hallow:sin kohdalla!
Ja jos sen teen aloitan yleensä autossa kotimatkalla..

Ja kun kirja loppuu se miten reagoin riippuu yleensä siitä mitä on tapahtunut, mietin kirjan tapahtumia ja huokaisen yleensä äitille, että "tulihan sekin luettua!""

Terhi, 14

"Kotimatkalla kirjakaupast luultavast yritän olla selaamatta kirjaa, mut mitä luultavammin luen vähintään lukujen nimet, tai sitten tyrkkään kirjan äiskälle et piilottaa sen matkan ajaks, koska haluun lukee kirjan kaikessa rauhassa sohvan nurkkaan käpertyneenä jokaisen sanan mieleen painaen. (kirjan liian kurjaksi muuttuessa pehmolelujen ympäröimänä.) Illalla siirryn tosin sänkyyn lukemaan, mutta tiedossa pitkä lukumaratoni miinus ruokatauot. Kaiken tämän teen taian omaista loppua odottaen ja sinne toivottavasti (pahemmin) kurkkimatta.(:

Viimesellä sivulla luultavasti toivon koko sydämmenstä, ettei kirja ois loppunu ollenkaan ja loppu tuntuu siinä vaiheessa kuitenkin vääränlaiselta. Nyt jo aattelee, et voi ei se on ihan viimenen osa, et olo varmasti haikea ja jään ikävöimään kirjan sisäistä maailmaa."